Toukokuu 2011
Reseptikilpailumme "My Frech Recipe" - ajatuksia herkuttelevan esiraadin kulisseista
3 maukasta resepti-ideaa, 3 innokkaan kotikokin pikaesittelyt. Voittajien esittelyjä klikaten pääset kurkkaamaan myös voitokkaisiin resepteihin.
Henni LietoToimitusjohtaja
Pamplemousse, Ranskan matkoihin erikoistunut toimisto Suomessa
Henni Lieto on muuttanut Ranska-tuntemuksensa ja intohimonsa vuosien saatossa ammatikseen. Hän järjestää ympäri maata teemamatkoja, joissa tutustutaan aidoimpaan Ranskaan: sen maaseutuihin ja erityisosaamisalueisiin. Kaikilla matkoilla ranskalaisella keittotaidolla on on tietenkin hyvin olennainen osa esim. hyviin ruokapaikkoihin tutustumisen, pienten paikallisten lähituottajien tapaamisten, alueen erikoisherkkujen maistelun, jne. muodossa.
Henni kertoo innokkaasti rakkaudestaan ruokaan, joka melkein jo vei hänet televisioonkin. Hän nimittäin meinasi jokunen aika sitten hakea Masterchef-ohjelmaan, mutta jätti viime minuuteilla hakemuksensa sikseen nähtyään muiden maiden sarjoista epämiellyttäväksi kokemansa kilpailuhengen.
Kun kysymme häneltä mielipidettään ranskalaisesta keittiöstä ja siitä kuinka hyvin hänen näkemyksensä mukaan suomalaiset sitä tuntevat, Henni vastaa hymyillen, että vaikka länsimainen keittiökulttuuri pohjautuukin hyvin pitkälti ranskalaiselle keittiölle, eivät eurooppalaiset välttämättä miellä kokkaavansa usein ranskalaisittain, vaikka usein näin olisikin. Erilaiset jälkiruoat ovat usein ranskalaisuuden kärjessä suomalaisissa kodeissa, mousse au chocolat lienee yksi niistä tunnetuimmista – ja tästähän on hyvin monella oma versionsa, sillä onhan mukava tuntea itsensä kekseliääksi, kun inspiroi keittiössään uudenlaisia sekoituksia eri ruokakulttuureista.
Mathias Kumlin
Ruoka-alan moniottelija
Projektipäällikkö, Horeca-alan ammattilehti pro RESTO
"Ruoanlaiton pitää olla hauskaa, ja siitä kannattaa nauttia yhtä paljon kuin itse syömisestä”, selittää Mathias (Masse) Kumlin, jolle raaka-aineiden puhtaus on ehdoton inspiraation lähde. 20 vuoden keittiötyöskentelyn jälkeen Masse panostaa osaamisensa alan ammattilaisille suunnattuun uutteen lehteen nimeltään PRORESTO.
Innostuimme kuulemaan lisää, ja kysyimmekin häneltä näkemystään kotona kokkaamisen tilasta tässä hektisessä mondialisoituneessa maailmassa. Masse vastaa pohdiskellen, ettemme valitettavasti enää keskity oleelliseen, ja lisää: ”Herra Brillat-Savarin varmasti kääntyisi haudassaan jos näkisi maailman menoa tänä päivänä!” Mutta toisaalta Masse luottaa siihen, että suomalaiset kyllä pitävät kokkaamisesta -katsotaan nyt vaikka pelkästään kokkausohjelmien ja ruokablogien määrää. Parhaassa tapauksessa nämä innostavat seuraajiaankin kokeilemaan toinen toistaan haastavampia reseptejä.
”Kaikenkaikkiaan avain on oman kekseliäisyyden vapauttaminen. Itse yritän inspiroida ihmisiä käyttämään omaa luovuttaan ja kokeilemaan rajattomasti eri makuyhdistelmiä, kun he hääräävät keittiöissään. Näin reseptit ja ruuanlaittotekniikatkin uudistuvat.”
Arto Koskelo
Viinibloggaaja, "viinipiru"
”Ennakkoluulot ovat ikävystyttäviä, ja siksi pyrin olemaan väärässä mahdollisimman usein!” Tämä hieno motto kuvaa hyvin Arto Koskeloa, joka pitää hyvin tehdyistä viineistä paikkaan katsomatta, ja joka perusti jo muutama vuosi sitten suositun kotimaisen viiniblogin, Viinipiru.fi:n ja jonkin verran myöhemmin hyvin poikkeuksellisen viinimedian, www.viini.tv:n
”Uusiin asioihin tutustuminen, elämän hyvien asioiden nauttiminen hyvässä seurassa - ja herkullista viiniä lasissa... niin ollaan jo voiton puolella” Kaiken maailman viinejä maisteleva Arto myöntää syttyvänsä useimmiten ranskalaisten, italialaisten ja espanjalaisten pientuottajien luomuviineistä.
Tämän herkuttelijan makukarttaan mahtuu tietenkin myös hyvä ruoka, joihin kuuluu myös juustojen maistelu, etenkin jälkiruokana (ranskalaisittain) hyvin valitun viinin kera. Arton suuri suosikki on kärsivällisesti kypsennetty ankankoipi, joita hän syö ilolla aina kun vain mahdollista. Mutta onhan hän myös ylpeä suomalaisista ehkäpä ulkomailla vielä turhan tuntemattomista raaka-aineista: kaloista, sienistä ja metsät täyttävistä marjoista.
”Siinäpä yksi EU:n hienoista puolista: saamme sisämarkkinoilta raaka-aineet ilman tuontitulleja, joten aiemmin tuntemattomaksi jääneet sapuskat – ja vaikkapa juuri ne ranskalaiset juustot – ovat käden ulottuvilla myös pohjoisessa. Ja päin vastoin.”
Arto on kuitenkin huolissaan ruokateollisuuden suoltamista tuotteista ja toimintatavoista. Hänen mielestään ”Kotimaisen kulttuurin nuoruus näkyy sen uskomattomassa hauraudessa: tehdasravinto onnistui korvaamaan ruokakulttuurin melko helposti, kemikaalien vetämisestä tuli standardi kahdessa sukupolvessa. Teollisuus naitti einekset lobbauksessaan ja propagandassaan naisten työssäkäymiseen, ediseykseen ja tasa-arvoon. Tuoreista raaka-aineista valmistetun kotiruoan tilalle ilmestyi einespitsa, joka ei ollut sen enempää suomalaista kuin italialaistakaan. Nykyisin vuoden tärkein illallinen, jouluateria, koostuu suurimmassa osassa perheistä tehdasvalmisteista.”
Arton suuttumusta laimentaa toisaalta uusien trendien nousu, joista on syytäkin olla innoissaan: ”Yhä useampi etsii vastapainoa hektisyydelle hidastamalla tahtia, edes hetkeksi. Slow-liikkeen ja down shiftingin myötä kokkailun arvostus tekee paluutaan, ja samalla ihmisten ymmärrys raaka-aineista kasvaa.”
Sanna Maskulin
Päätoimittaja
Glorian Ruoka & Viini
http://www.glorianruokajaviini.fi/
Sanna Maskulin on intohimoinen ruokaharrastaja, joka elää ajan hermoilla, mutta myös jonkin verran edellä aikaansa.
”Hyvä ruoka on paras tapa rentoutua”, Sanna tunnustaa. Hänen luotsaamansa aikakauslehti Glorian ruoka&viini antaakin lukijalleen hyvää mieltä ja erilaisia nautintoja. Lehti tarjoilee paitsi inspiroivia ruokaohjeita ja juomasuosituksia myös makumatkailua, ravintola-arvioita, ajankohtaisia puheenaiheita ja kiinnostavien ruokavaikuttajien tarinoita.
Sanna kertoo, että ranskalainen keittiö on ikuisen inspiraation lähde erityisesti aitojen makujen etsimisen kannalta. Haetaan parhaita tuottajia, laadukkaita raaka-aineita, hyviä makuyhdistelmiä ja menetelmiä... ”Aina kun Glorian ruoka&viinissä on ranskalaisia ruokaohjeita, ne nousevat lukijoiden suosikkilistojen kärkeen, vaikka kyse olisi sellaisista ikiklassikoista kuin tarte tatinista, madeleine-leivoksista, uunissa paahdetusta yrttikanasta tai ranskalaisesta sipulikeitosta.”
Sanna on huomannut, että Suomessa on entistä isompi joukko ihmisiä, joilla on aktiivinen suhde ruokaan. Eikä ruokaharrastus välttämättä tarkoita sitä, että pitäisi olla kokkikolmonen. ”Esimerkiksi ravintolassa syöminen on sekin osa aktiivisen ruokaharrastajan elämää, samoin kuin vaikka ruokalehtien lukeminen, bloggaaminen tai kokkiohjelmien katsominen tv:stä. Syödä voi myös silmillään ja mielessään.”
David Royer
Chef de cuisine
Hôtel Les Orangeries, Ranska
www.lesorangeries.fr
Bretagnessa ja Strasbourg:ssa suorittamiensa keittiöalan opintojensa jälkeen David Royer siirtyi kokkailemaan Englantiin, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa seuratakseen tätä kotimaahansa Suomeen. David aloitti Suomen uransa ravintola Kämpissä, siirtyi sieltä hotelli Plazaan, ja lopulta vuonna 2004 avasi oman ravintolansa ”La Place”, johon hän lisäsi Freddy Raoult:n kanssa kotikokkipalvelut (chef à domicile).
David kertoo mielellään muistojaan ravintoloitsijana: ”Lounasaikaan La Place tarjoili keskuspöytänsä ympärille moderneja, tuoreista raaka-aineista valmistettuja aterioita. Iltaisin ravintola muuttui intiimiksi illanviettopaikaksi, jossa tarjoiltiin kekseliäämpää korkeatasoista keittiötä. Kun lisäsimme ravintolatoimintaan kotikokkipalvelut, saimme tarjoilla luksusmenuja ympäri Helsinkiä. Vuonna 2009 vihdoin suljimme ravintolamme palataksemme juurillemme Ranskaan.”
Nykyisin David jatkaa unelma-ammatissaan Euroopan ensimmäisessä Ecolabel-hotellissa, Les Orangeries:ssa. Paikan ravintolakokkina hän pääsee yhdistämään hänelle kahta tärkeää elementtiä, joita ovat luonnon kunnioittaminen ja aluekehitys. Lähi- ja luomuruokaperiaatteiden mukaisesti ravintolan ruokalistalla on kauden tuotteita, paikallisten ja luomutuottajien vinkkejä. Lista vaihtuu viikoittain, ja mukaan mahtuu myös suomalaisia tuulahduksia. ”Tarjoilemamme ’petit jardin’ on hyvä esimerkki toiminnastamme: lisäämme kauden tuoreisiin vihanneksiin paikallisen luomuleipurin valmistamaa hapatettua luomuruisleipää. Tämä ravintola on toteutunut unelma”.
Jean-Baptiste Billet
Vastikään JB perusti Suomeen yrityksensä "JB's Kitchen", ja tarjoaa siten herkkujaan ja kotikokkipalvelujaan kaikille halukkaille esitellen leppoisasti ranskalaisia reseptejä, jotka hän osaa oikeastaan jo silmät kiinni.
Suomeen muuttonsa jälkeen JB itseasiassa vasta huomasi kuinka laajasta kulttuuriperinnöstä ranskalaisessa gastronomiassa lopulta on kyse. "Mikä muu kansa voisi keskustella juoksevasta Camembert:sta ja verisestä pihvistä heti kahdeksalta aamulla!", hän naurahtaa. "Ja mikä parasta, siinä aivan Euroopan keskellä Ranska imee joka päivä uusia vaikutteita muista keittiöperinteistä luoden poikkeuksellisen laajan ja mielettömän mukavan ruuanlaittotaidon kirjon. Tämä ei suinkaan tarkoita, etteikö vaikkapa nyt Suomessa osattaisi kokata! Maalla on lyhyempi ruokahistoria, mutta jo pelkästään mediatarjonnan laajuus osoittaa kuinka innostuneita suomalaiset ovat testaamaan erilaisia reseptejä ja tekniikoita sekä nauttimaan aina vain uusista mauista", hän jatkaa.
Ylikaiken JB rakastaa autenttista ja yksinkertaista reseptiikkaa, jota hän tavoitteleekin kaikin keinoin. Oivana esimerkkinä hän mainitsee minkäs muun kuin suomalaisen lohikeiton! Hienoisen harkinnan jälkeen ranskalaiseksi suosikikseen hän valitsee Tartiflette:n, joka onkin hänen kotimaakunnassaan oikea instituutio!
21ème makuviikko Ranskassa: 11.-17. lokakuuta 2010
Syyskuu 2010
Kaikki alkoi vuonna 1990, kun Jean-Luc Petitrenaud (tunnettu ranskalaisen lähiruuan puolustaja, ruokakriitikko, radio- ja televisiotoimittaja) päätti luoda paikkakunnallaan maisteluun keskittyvän teemaviikon. Vuosien saatossa tapahtuma laajenee paikallisesta kansalliseksi, ja samalla ohittamattoma, tärkeäksi. Nykyisin teemaviikko saa vuosittain liikkeelle noin 3000 keittiömestaria ja ruoka-alan ammattilaista: keittäjät, leipurit, lihamestarit, juustomestarit, tuoretorien pitäjät, ... muuttuvat viikon ajaksi makujen ja maistamisen lähettiläiksi, ja jakavat auliisti osaamistaan ja intohimoaan maakunnissaan, kaupungeissaan ja kylissään.
Jopa käädytetyt, tähditetyt suurkokit lähtevät makusteluleikkiin mukaan, ja hauduttavat keittiöissään erikoismenuja tarjoten makeita ja suolaisia yllätyksiä sekä makuaistien herättäviä rakenteita ja yhdistelmiä – unohtamatta myöskään hyvien viinien ja maukkaan ruuan yhdistelmiä.
Erityisen makunystyröitä herättelevistä teemaviikoista tekee kuitenkin se, että ne on suunnattu myös - ja erityisesti – kaikkein pienimmille, sillä harvoinpa lapset pääsevät muutoin tapaamaan ravintolakokkeja tai muitakaan gastronomeja opetellakseen maistamisen taitoja.
Vuonna 2009 Ranskassa kuntayhtymät, peruskoulut, päiväkodit, hotellikoulut, yhdistykset, museot, maanviljelijät ja ruoka-alan yritykset järjestivät 1300 tapahtumaa. Tempauksiin kuuluivat esimerkiksi tilapäiset torit, avoimien ovien päivät, markkinatempaukset, kyläjuhlat, makurallit, seminaarit, keskustelutilaisuudet, kokkikoulut, sokkomaistajaiset, perheissä kiertävät makusalkut, maatilojen tutustumismatkat, piirrustus-, musiikki- ja teatteripajat, jne.
Makuviikoilla pyritään luomaan hauskoja maistamiseen liittyviä oppimistilanteita ja tiettyjen arvojen vahvistamista:
-
Maistamisen opettelun tärkeys kuluttajina jo lapsista alkaen.
-
Makujen ja aromien laajan kirjon sisäistäminen.
-
Läpinäkyvän ja opettavaisen tiedon jakaminen tuotteista, niiden alkuperästä, valmistamistavoista ja erityispiirteistä.
-
Ammattitaidon ja osaamisen jakaminen.
-
Makustelun nautinnollisuus.
-
Tasapainoiseen ja tietoiseen kuluttamisen kannustaminen.
Nämä arvot My French Corner allekirjoittaa 100%:sti.
Lisätietoja ranskankielisiltä kampanjasivuilta: www.legout.com
Vuosien saatossa "Semaine du Goût" on levinnyt ympäri Eurooppaa. Suomessakin järjestetään ravintoon ja hyvin syömisen opetteluun esimerkiksi ns. Sapère-metodilla rakennettuja "makukouluja", joiden synty nähtiin Ranskassa vuonna 1974. Tekniikan tavoite on innostaa lapsia käyttämään aktiivisesti 5 aistiaan ymmärtämään mitä terveeseen tasapainoiseen ruokakulttuuriin kuuluu. Samalla toiveena on osallistua taistoon liikalihavuutta vastaan.
Makukouluja pidetään sanan mukaisesti kouluissa mutta myös päiväkodeissa ja -kerhoissa. Niiden ansio on etenkin käytetyssä metodissa, jolla pystytään synnyttämään vahvoja hyvän elämän toimintatapoja jopa pienten lasten parissa. Käytännön toimijoina makukouluissa ovat erityisopetuksen jälkeen koulujen opettajat, kerhojen ohjaajat ja päiväkodin ohjaajat.
Vuonna 2010 ohjattua toimintaa on ainakin 8 suomalaisessa kunnassa: Jyväskylässä, Äänekoskella, Laukaalla, Keuruussa, Hankasalmella, Pihtiputaalla, Viitasaaressa ja Turussa. Tuhannet perheet ja sadat opinahjot pääsevät sitä kautta kokeilemaan maistamisen haastavuutta ja ihanuutta osaavien ohjaajien opastuksella tänäkin vuonna!
Tags : makuviikko, makuviikot, makukoulu, Ranska, opetus, ruoka-alan ammatit, tutustuminen, maut, tuoksut, aistit (sens) 11.-17. lokakuuta 2010
Chic pique-nique !
Heinäkuu 2010
Perinteitä kunnioittaen 12.000 parisilaista kokoontui 17. kesäkuuta hieman ennen klo 21 keskeisessä Louvre :n puistossa "valkoisten illallisten" merkeissä kainaloissaan – Pariisia ja ranskalaista elämäntapaa (l’art de vivre) juhlistaakseen – taitettava tuoli, retkipöytä, valkoinen liina, posliiniastiasto, jalallisia laseja, pöytäkynttelikkö ja kulinaristinen illallinen...
Alle puolessa tunnissa, ohikukijoiden ihailevien katseiden alla, alue muuntautui valtavaksi piknikiksi "ultra chic".
Yön sukeltaessa Pariisiin syttyivät kynttilät sekä sekoitus eleganssia ja omintakeisuutta. Orkesterien soinnit sulautuivat naurunpyrskähdyksiin ja shampanjapullojen korkkien poksahduksiin. Muutamat parantumattomat futisfanit vilkuilivat Ranska-Meksiko –matsia, mutta jaksoivat kiinnostua pelistä vain hetken...
Surrealistinen juhlava hetki – aivan kuin aika olisi pysähtynyt yksien illallisten ajaksi. Nämä valkoiset illalliset järjestettiin Ranskan pääkaupungissa nyt 23. kerran. Alunperin idean kehitteli kourallinen aristokraatteja, mutta vuosi toisensa jälkeen tapahtuman suosio on vain kasvanut. "Tämän vuoden 12.000 osallistujalla saavutimme selvästi uuden ennätyksen", kommentoi yksi järjestäjistä. "Toisaalta saavutimme samalla rajamme järjestelykykymme sekä valitun paikan suhteen."
Kutsut illallisille lähetetään suusta-suuhun menetelmällä: kokoonkutsujat johtavat omaa ryhmäänsä, jolle he myös välittävät puhelimitse, tekstiviestitse tai sähköpostitse kaikki tarvittavat ohjeet. "Kaikki on suunniteltu viimeistä piirtoa myöten! Pyramiidimainen organisaatio koostuu 'pääkokoonkutsujista', 'suurkokoonkutsujista', 'kokoonkutsujista' ja 'kutsuvieraista'", selvittää haastattelussaan ranskalaiselle televisiokanavalle yksi kymmenestä pääkokoonkutsujasta, Laurent.
Illallisen pitopaikka pidetään aina salassa aivan viimeiseen hetkeen asti. Osallistujat kutsuttiin tälläkin kertaa klo 20 joko metrojen sisäänkäynneille tai Länsi-Pariisin paikallisjuna-asemien (RER) parkkipaikoille, joissa tilausbussit odottivat heitä. He kuulivat minne pöytänsä ja lasinsa asettelisivat vasta matkalla, eikä ennen paikalle saapumista saanut soittaa kenellekään.
Toisin kuin Facebook-aperitiivien puuhaajat, valkoisten illallisten järjestäjät eivät ilmoittaneet aikeistaan etukäteen kaupunginprefektuurille. Paikalla ei nähty ainoatakaan uniformua koko illallisten aikana – paitsi hieman puolenyön jälkeen liikenteenohjaustehtävissä silloin, kun juhlijat keräsivät kamppeitaan...
Aivan kuin tuhkimotarinassa, keskiyöllä juhlat ovat ohi.
Viime vuonna tuhannet valkoasuiset ihmiset valloittivat Concorde:n aukion alle 10 minuutissa muuttaakseen sen kolmen tunnin ajaksi yhdeksi maailman suurimmista piknikeistä.
Sittemmin konseptista ovat innostuneet myös ranskalaisten Quebec:n, Belgian ja Saksan serkut… eli siinäpä taas yksi uusi juju, jonka My French Corner:n perustajat toivottaisivat lämpimästi tervetulleeksi Suomeenkin!
Tags : alkoinen illallinen, piknik, valkoinen, Pariisi,Ranska, gastronomia, keittiötaito, seurallisuus, Louvres, tapahtuma, pop-up
Yhden illan ruokataidejuttu…
Toukokuu 2010
Uusia trendejä haistelevina kurkistimme tässä kuussa brittitaivaan alle. Uskomme, että näitä yhden illan juttuja alkaa pulpahdella edelläkävijäpääkaupungeissa, Helsinki mukaan lukien!
Ruokablogien pitäjät rytmittävät ja inspiroivat nykyisin jo monia seuraajiensa kotikeittiöitä. Jakamisen iloa ja leppoista puuhastelua tukeva ilmiö luo uudenlaista ruokahistoriaa: jopa päivittäin uudistuvat sisällöt kertovat intohimosta kokkailuun, ja oli kyse sitten naposteltavista, kasvisruuasta tai kokeilevasta keittiöstä, reseptejä vaihdellaan, muunnellaan, ja keksitään omien sekä virtuaalikavereiden blogien sekä twitterin ja Facebook:n kautta... lue lisää
Tags :Yhden illan ravintolat, pop up, keittiötrendit, ruokablogit, kokki kotona, herkuttelijat, Lontoo
Cooking rocks!
Huhtikuu 2010
Huhtikuussa haluamme kertoa teille mielenkiintoisen, hauskan ja hieman omituisenkin aloitteen, joka tarjoaa tuoreita rokahtavia ajatuksia perinteiseen kirjojen, portaalien ja blogien reseptimaailmaan.
Tuore tutkimus osoittaa, että 25-35 –vuotiaat eivät välttämättä seuraa isoäitiemme ja äitiemme ruokaperinteitä. Siitä huolimatta nuoriso hakeutuu innokkaasti paikkaamaan osaamisaukkojaan kirjastoihin, kokkikursseille ja demonstraatioihin, sekä televisio- ja radio-ohjelmien, verkkosivujen ja blogien pariin.
Tämä uusi sukupolvi opettelee uudestaan mitä kotiruoka oikeastaan tarkoittaa, ja kuinka sen valmistamiseen käytetty aika palkitsee.
Juuri tätä ryhmää ajatellen ranskalainen lihatietokeskus (Centre d'Information des Viandes) lanseerasi aloitteensa lakitchenmusic.com. Kyseessä on hieno tietopankki eri elämäntyyleistä multimedian ja pedagogian välimaastossa, jonka tarkoitus on voittaa takaisin intohimo kokata huoletta ja käyttää siihen hyvää lihaa... lue lisää
Tags: www.lakitchencuisine.com, Ruokarokkia, liha, keittiö, reseptit, ruokatrendit, ranskalainen lihatietokeskus (CIV)
Ja miksikäs ei?
Maaliskuu 2010
Työnsä on hänen intohimonsa, ja se kuuluu hänen puheestaan. Eräänä päivänä hän vain sai sen "hupsun idean", niin yksinkertaisen, että on vaikea uskoa, ettei sitä kukaan ollut aiemmin yrittänyt laittaa alkuun. Enemmäin kuin ajatuksen, My French Corner haluaa mieluusti jakaa kanssasi yhden merkittävän kansalaisaloitteen.
Thomas Clouet esittelee itsensä mieluusti itseoppineeksi, "vapaaksi elektroniksi" siitä huolimatta, että työskentelee perinteitä kunnioittavalla ranskalaisen keittotaidon alalla. Tottahan hänellä on alan ammattilaisen paperit, maineikkaat kustantajat julkaisevat hänen reseptikirjojaan, ja hän konsultoi kulinaristisia tv-ohjelmia sekä elintarvikealan yrityksiä. Mutta tätä uraansa hän pitää kovin lyhyenä, sillä ensin hän kiersi 10 vuotta maailmaa suunnitellen ja järjestäen IT-alan ammattimessuja.
My French Corner tapasi luovan kulinaristin, jolta eivät unelmat lopu… lue lisää
Tags : www.lafetedelacuisine.fr, vetoomus, Thomas Clouet, ruuanlaittojuhla, Ranska
